Tiedätkö, että sekä antioksidantit että oksidatiivinen stressi vaikuttavat terveydentilaasi? Hapettuminen on meille kaikille tuttu ilmiö – ajattele vaikka avokadon tai omenan hedelmälihan nopeasti tummuvaa pintaa – mutta tiesitkö, että myös ihmiskeho altistuu alati hapettumisen vaikutuksille?
Vaikka jokainen solumme kohtaa päivittäin tuhansia hapettumisprosessin aiheuttamia vaurioita, vältymme “pilaantumiselta” siksi, että viisas elimistömme ehkäisee näitä vaurioita antioksidatiivisen järjestelmän avulla.
Antioksidantit ovat elimistön sisäinen puolustusjärjestelmä, ja suojaavat kehoamme hapettumisen vaikutuksilta. Mutta miten antioksidantit tarkalleen ottavat vaikuttavat, ja mitä tekemistä niillä on vitamiinien kanssa? Onko olemassa vahvin antioksidantti, jonka tehokkuus ylittää kaikki muut? Tutustu tietopakettiimme, ja lue vastaukset näihin kysymyksiin artikkelin lopusta!
Mitä ovat antioksidantit?
Antioksidantti on hapettumisenestoaine, eli toisin sanoen kemiallinen yhdiste, joka estää muiden yhdisteiden hapettumisprosessia. Ihmiskehossa antioksidantit auttavat taistelussa oksidatiivista stressiä vastaan, joten ne ovat erittäin tärkeitä elimistön hyvinvoinnille.
Mikä sitten on oksidatiivinen stressi? Ilmiötä kutsutaan myös nimellä hapettumisstressi, ja se on normaali osa ihmisen aineenvaihduntaa. Kehossa tapahtuvat hapetusreaktiot ovat välttämättömiä – ja usein myös hyödyllisiä, esimerkiksi infektioiden torjumisessa – mutta samalla ne kuluttavat elimistöä. Oksidatiivinen stressi voi vauhdittaa ikääntymiseen liittyviä prosesseja sekä tiettyjen sairauksien ilmaantumista tai etenemistä. Ihmisen aivot ovat erityisen alttiita hapettumisstressin vaikutuksille.
Aineenvaihdunnan myötä elimistöstä löytyy lukuisia erilaisia happiradikaaleja, eikä yksi ja ainoa antioksidantti riitä suojelemaan kehoa hapettumisstressiltä. Esimerkiksi ilmansaasteet, kehoa rankasti kuormittava liikunta, tupakointi sekä epäterveellinen ruokavalio lisäävät vapaiden radikaalien taakkaa kehossa.
Koska solumme altistuvat vapaiden radikaalien vaikutuksille tuhansia kertoja päivässä, tulee elimistöstä löytyä riittävä määrä monenlaisia antioksidantteja ehkäisemään näitä hyökkäyksiä. Antioksidantit auttavat säilyttämään vapaat radikaalit eli happiradikaalit terveyden kannalta optimaalisella tasolla, joten niiden oikeanlainen tasapaino on tärkeää.
Ihmisen elimistö tuottaa antioksidatiivisia entsyymejä sekä molekyylejä, ja lisäksi antioksidantteja saadaan ravinnosta.
Mitkä ovat tärkeimmät antioksidantit?
Moni erehtyy sekoittamaan antioksidantit ja vitamiinit keskenään, mutta ne eivät ole synonyymejä. Vaikka molemmat tarjoavat terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia, löytyy niistä eroavaisuuksia, sillä monelta vitamiinilta puuttuu antioksidatiivinen vaikutus – ja samalla lailla päinvastoin: kaikki antioksidantit eivät ole vitamiineja.
Kuten jo todettua, elimistön tuottamat entsyymit tarjoavat antioksidanttisia vaikutuksia, mutta nämä eivät yksistään riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, vaan muut antioksidantit on haettava ravinnosta. Tunnetuimpia ravinnosta saatavia antioksidantteja ovat esimerkiksi E- ja C-vitamiini, sekä mineraalit sinkki, kupari ja seleeni.
Erityisesti C-vitamiini on tunnettu antioksidantti, joka suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä, ja auttaa tukemaan elimistön vastustuskykyä.
Antioksidanttien vaikutukset
Riittävä määrä erilaisia antioksidantteja tarjoaa elimistölle suojaa hapettumisvaurioita vastaan. Kyse ei ole niinkään siis määrästä, vaan tasapainosta.
Jotkut antioksidantit ovat vesiliukoisia, joten niiden liiallinen määrä poistuu kehosta luonnollisesti virtsan myötä. Esimerkkejä näistä ovat C-vitamiini ja monet polyfenolit. Rasvaliukoiset antioksidantit sen sijaan varastoituvat elimistön rasvoihin, joten niiden liikasaantia kannattaa varoa. Rasvaliukoisia antioksidantteja ovat mm. tokoferolit ja karotenoidit.
Välttämättömiä antioksidantteja ovat mm. C-vitamiini, E-vitamiini ja seleeni, jotka voivat tarjota esimerkiksi seuraavanlaisia hyötyjä:
C-vitamiini
C-vitamiini eli toiselta nimeltään askorbiinihappo on vesiliukoinen vitamiini ja keholle tärkeä antioksidantti, jonka riittävä saanti kannattaa varmistaa. C-vitamiini tukee luuston, hampaan, ihon ja muiden kehon kudosten terveyttä, ja osallistuu proteiinien aineenvaihduntaan sekä kollageenintuotantoon. Lisäksi C-vitamiini auttaa ylläpitämään vastustuskykyä, ja tehostaa raudan imeytymistä elimistöön.
E-vitamiini
Sen lisäksi, että E-vitamiini toimii antioksidanttina ja estää hapettumista, sillä on osuutensa myös elimistön rasvahapposynteesiin, kolesterolitasoihin, verenkiertoon sekä immuniteettiin. E-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joten liian runsaina määrinä se saattaa varastoitua kehoon. C-vitamiini tukee E-vitamiinin tehokkuutta elimistössä.
Seleeni
Seleeni on mineraali, joka auttaa suojelemaan elimistöä tulehduksilta, sekä raskasmetallien ja syöpää aiheuttavien karsinogeenien kaltaisilta haitallisilta aineilta. Lisäksi se tukee maksan normaalia terveyttä, immuniteettia, näköä, sekä hiusten ja ihon uusiutumisprosesseja. E-vitamiini ja seleeni yhdessä vahvistavat toistensa hyödyllisiä vaikutuksia kehossa.
Antioksidanttien lähteitä
Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio riittää tavallisesti turvaamaan antioksidanttien riittävän saannin, mutta jos ihmettelet vielä mistä antioksidantteja saa, olemme koonneet sinulle muutaman vinkin. Vaikka aitoja ja välttämättömiä antioksidantteja ovat ainoastaan E- ja C-vitamiini sekä seleeni, myös muut vitamiinit tai niiden esiasteet voivat tarjota elimistölle antioksidanttisia vaikutuksia.
Kaalit, sitrushedelmät ja marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Markkinoilta löytyy myös lukuisia C-vitamiinilla täydennettyjä tuotteita, kuten esimerkiksi hedelmämehuja. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joten sitä voi käyttää myös lisäravinteen muodossa, sillä se ei varastoidu elimistöön.
E-vitamiinia löytyy esimerkiksi pähkinöistä, öljyistä, sekä täysjyväviljasta. Suomalaisilla ei tavallisesti esiinny E-vitamiinin puutosta.
Erilaisia mineraaleja, kuten seleeniä, saadaan maidosta, lihasta ja viljatuotteista. Seleenin puutteella on todettu vaikutusta sydämen ja verisuonien ongelmiin.
Myös flavonoidit ja karotenoidit tarjoavat elimistölle antioksidanttisia vaikutuksia. Värikkäät kasvikset ovat hyvä lähde molemmille.
Flavonoidi on luontainen antioksidantti, ja sitä voi lisätä ruokavalioon nauttimalla mm. marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä.
Karotenoidi on A-vitamiinin esiaste ja väriaine, jota löytyy oransseista ja punaisista kasviksista, hedelmistä sekä marjoista. Myös tummanvihreät lehtivihannekset toimivat karotenoidien lähteenä. Ravinnosta saatava karotenoidien määrä on täysin turvallinen, mutta raskaana olevia naisia ja lapsia kehoitetaan usein välttämään runsaasti A-vitamiinia sisältäviä lisäravinteita.
Parhaat antioksidantit iholle
Vapaat radikaalit vahingoittavat elimistön soluja – ja myös ihosolukkoa. Antioksidanttien tasapaino elimistössä voi hyödyttää ihon hyvinvointia ja auttaa osaltaan hidastamaan ennenaikaista vanhenemista.
E- ja C-vitamiini auttavat ehkäisemään auringon ja ilmansaasteiden haittavaikutuksia, ja lisäksi C-vitamiini osallistuu kehon luonnolliseen kollageenin tuotantoon, joten se tukee ihon kimmoisuutta.
Myös mm. porkkanasta, tomaatista tai vesimelonista saatavat karotenoidit, kuten esimerkiksi beetakaroteeni ja lykopeeni, tukevat ihon terveyttä.
Seleeni voi auttaa ehkäisemään ennenaikaisen ikääntymisen näkyviä vaikutuksia.
Asiaa antioksidanteista – kerrataan vielä
Antioksidantit ovat kehon ikioma sisäinen puolustusjärjestelmä, ja ne suojaavat soluja hapettumisen vaikutuksia vastaan. Monet kuitenkin kuvittelevat, että antioksidantti ja vitamiini ovat synonyymeja, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Sekä antioksidantit että vitamiinit voivat hyödyttää elimistöä lukuisin tavoin, mutta useilta vitamiinilta puuttuu antioksidatiivinen vaikutus, ja sama toisinpäin: on olemassa antioksidantteja, jotka eivät ole vitamiineja.
Rankka treeni, ilmansaasteet, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio ovat esimerkkejä oksidatiivista stressiä aiheuttavista tekijöistä, mutta jo pelkkä normaali hengittäminen ja aineenvaihdunta hapettavat kehoa.
Elimistöstä löytyy monia erilaisia happiradikaaleja, ja tästä syystä useiden eri antioksidanttien oikeanlainen tasapaino on terveyden kannalta tärkeää. Oikotietä onneen ei siis löydy tässäkään asiassa, eikä yhtä ja ainoaa oksidatiivista stressiä estävää “superantioksidanttia” ole olemassa.
Ihmisen elimistö tuottaa antioksidanttisia vaikutuksia tarjoavia entsyymeitä, jotka eivät kuitenkaan yksin riitä takaamaan hyvää terveyttä. Antioksidanttien riittävä saanti kannattaakin turvata terveellisen ja monipuolisen ruokavalion avulla. Antioksidantteja sisältävät lisäravinteet ovat herättäneet keskustelua siitä syystä, etteivät ne välttämättä takaa yllämainitun kaltaista sopivaa tasapainoa elimistön tuottamien antioksidanttien ohessa.